Kehitysvammaisten asemasta

Luin tänään Helsingin Sanomien kirjoituksen, joka käsitteli kehitysvammaisilla teetettyä palkatonta työtä. Uutinen oli otsikoitu ”Moni kehitysvammainen tekee työtä palkatta”. Aluksi uutinen herätti minussa inhoa ja lievää vihan tunnetta - miten kukaan voi käyttää noin surutta toista ihmistä hyväkseen? 

Olen aina tuntenut vahvaa empatiaa kehitysvammaisia kohtaan. On hienoa nähdä heitä tekemässä töitä meidän muiden ihmisten parissa, siivoamassa hampurilaisravintoloiden tiloja, keräämässä kaupassa tyhjiä koreja, viemässä kärryjä oikealla paikalle jne. En tarkoita tällä sitä, etteivätkö kehitysvammaiset voisi tehdä mitään muuta työtä. Heille täytyy tarjota työtä, joka on mielekästä ja johon he henkisiltä ja fyysisiltä voimavaroiltaan kykenevät. Sitä paitsi, onko olemassa työtä, joka olisi arvokkaampaa kuin toinen? Henkilökohtaisesti en usko, että on.  Uskon, että työn tekeminen kehistyvammaisille on erityisen tärkeää, ja on hienoa nähdä, kuinka onnellisia ja ylpeitä he ovat omasta työstään.  Luulen, että jokainen ihminen hakee hyväksyntää yhteisöltä ja yhteiskunnalta, enkä usko että kehitysvammaiset olisivat tässä poikkeus. Se, että heille tarjotaan edes jonkinlaista työtä, on yhteiskunnalta ja yhteisöltä osoitus siitä, että hyväksymme heidät joukkoomme. Jokainen työ on arvokasta ja jokaisesta työstä kuuluu saada myös työn mukainen palkka. Kehitysvammaiset eivät saa olla nyt, eivätkä tulevaisuudessa, poikkeus tässä asiassa. Yrittäjät ja yritykset jotka työllistävät kehitysvammaisia, osoittavat yhteiskunnallista ja yhteisöllistä selkärankaa. He hyväksyvät heidät osana meitä ja tämän kaltaista toimintaa täytyy tukea. 

Tämän tyyppiset työelämän ongelmat eivät rajoitu koskemaan pelkästään kehitysvammaisia, vaan myös autistisilla ihmisillä on samankaltaisia ongelmia. On pöyristyttävää, ettei yhteiskunnallisella tasolla ohjata rahoitusta ja voimavaroja näiden ihmisten työllistämiseen. Tästä hyötyisivät ennen kaikkea kyseiset ihmiset, mutta myös heidän läheisensä ja me kaikki kanssaihmiset. Onko järkevää sulkea ihmisiä laitoksiin ja koteihinsa, kun me voisimme auttaa heitä ja he myös samalla meitä?